Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Mun tarina

Olen uusi täälä vaikka tauti tulikin ilmi elokuun lopulla2007. En oikein tiedä mistä alottasin kertomaan,tuonne nuorten syöpiin jo eilen kirjottelin. Oon 25 vuotias kolmen pienen lapsen äiti,munasarjasyövän vuonna 2001 sairastanut,silloin hoidoksi riitti leikkaus. Kehotettiin "hankkimaan" lapset pikapikaa koska toinen munasarja poistettiin,lapset syntyivät sitten kolmen vuoden sisällä,onneksi =)
Rintatulehdusten myötä (tai niin luulin!!) oikea rinta jäi kovaksi mutta koska kävin säännöllisesti naisten tautien polilla kontrolleissa ja aina rinnat myös palpoitiin ja koskaan ei kukaan lääkäri laittanu mua mammografiaan ja vaikka viimesellä kontrollikäynnillä mun nänni oli jä kääntynyt sisäänpäin niin ei mitään...läkäri vaan kysyi että Onko tämä kauan ollut tälläinen? Sanoin että onhan se ollu monta vuotta ja asia jäi siihen...Ja itte vaan (tyhmänätyhmänätyhmänä) ajattelin että koska kukaan lääkärikään ei ottanu sitä kovaa rintaa asiaksi niin varmaan ei oo sitte mitään vakavaa. Että vaan niistä epäonnistuneista imetyksistä.
Ja kuinka vääräs olinkaan... kesällä mun lonkka tuli tosi kipiäksi ja heinäkuus menin tk:hon josta lähdin burana-reseptin kans kotia...hmph...no menin takasin 3vkon päästä ja pääsin röntgeniin josta sitte lähti vyyhti purkautumaan. Ja diagnoosi mammografian,tietokonekuvien jälkeen: laajalle levinnyt rintasyöpä eli metastaaseja luustos(lonkas ja häpyluus),pääs ja imusolmukkeis...
Että sellasta p*skaa tuli niskaan!Tein sitten valituksen potilasasimiehen kautta koska musta mut ois pitäny laittaa mammografiaan ajat sitten vaikka imetys kuinka muuttaa rintoja ja oon nuori... Aluksi olin aika katkera... :)
No nyt tilanne se että päätä sädetettiin ensin ja alotettiin kortisooni ja saatiin aivopaineet laskemaan,sain kolme kertaa sytostaatteja (FEC) ja nyt joulukuun alus leikattiin oikea rinta kokonaan pois ja kainalo tyhjennettiin. Jälkitarkastukses sain patologin lausunnoista sen verran tietää että gradus 2 ductolobulaarinen,estrogeeni positiivinen,kasvufraktio vain kohtalainen (kopsasin suoraan kirran papereista)niin ja ei her2 pos.
Samana päivänä kun olin kirralla jälkitarkastukses alotettiin taas tiputukset FECillä jatkettiin ja hoitajan mukaan 6-8krtaa tiputetaan. Onkologia en nähnyt että varmaan tietoa ei oo. SEuraavalla kerralla vataanotta onkologille niin jos valkenis enemmän jatkosuunnitelmat.
Välillä ahristaa ihan pirusti että kuinka täs oikein käy,lasten puolesta eniten niin pieniä ovat viälä (5v,3v ja 2v). Olin kokovartalo ct:s ennen leikkausta ja imusolmukkeet oli pienentynyt joka paikas ja muutos joka oli havaittu keuhkois oli normalisoitunu,luunmuutokset eivät ollu lisääntyny. Päätä ei kuvata,kuulemma vasta jos tulee oireita. Että onneksi ei metareita ollu tullu lisää päinvastoin pienentyny mutta eihän niitä koskaan saa kokonaan pois että tulevaisuus on kyllä niin auki...aluksi olin ihan varma että kuolen ihan justiin,niin pahalta kaikki kuulosti. Nyt paremmalla ja positiivisemmalla mielellä vaikka välillä pelko tunkee ajatuksiin,siitä ei taida enää koskaan päästä eroon.

Tässä siis mun sairaskertomus jos joku jaksoi lukea loppuun asti :) Oon lueskellu teidän juttuja ja jokaiselle Oikein paljon jaksamista ja voimahalauksia!

Päivä kerrallaan,
Millivanilli
Millivanilli | 12.1.2008 klo 13:07:40