Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Solunsalpaajien ja sädehoidon pitkäaikaisvaikutukset

Huh huh, no johan tämän pollen vai pitäiskö sanoa helunan pää pyörii kierroksilla - että uutta pukkaisi tämän jälkeen...

En halua miettiä tätä vaihtoehtoa ja kuka nyt tietää taas loppupeleissä että mikä aiheuttaa mitäkin? Ajattelen ehkä niin että jos minulla on syöpätaipumus, saatan saada jonkun muunkin syövän, siis jonkinlainen perinnöllinen taipumus/heikkous minulla. Äitini suvussa on paljon syöpää ja itsekin on rintasyövän sairastanut 90-luvun alussa. Pidän siis sukurasitteena - eikös se suku ole pahin?;)

Kun olin sädehoitosuunnittelussa kysyin mitä haittavaikutuksia pitkällä juoksulla voi sädehoidosta olla. Sanoi että sädetetyn ihon alueelle voi ajan myötä kehittyä kasvaimia iholle, syöpää. Siispä kourimaan säännöllisesti koko sädetettyä aluetta loppuelämä:)

Siitä piti vielä edellisessä viestisarjassani kirjoittaa että ajattelen niin että en kuole tähän tautiin ja piste! Minulla on pienet lapset jotka tarvitsevat paljon äitiään vielä monet vuodet. En anna mahdolisuutta niille ajatuksille että kuolisin rintasyöpään vaikka syöpäni onkin aggresiivinen ja kaikki riskit korkeat. Veriarvotkin olleet pohjilla aina hoitojen jälkeen joten tuo sekundäärinen leukemia (mitä se sitten onkin?) oli "mielenkiintoista"....... Mutta en lähde sitä enempää selvittelemään, pollen pää ei kestä;)

Olemme muuten siskon kanssa (7v minua vanhempi ja paras tukihenkilöni) sopineet, että kiikumme samassa vanhusten hoitotalossa ja palkkaamme itsellemme nuoren hoitsupojan hoitamaan ja viihdyttämään meitä ;-p

Tehkääpä siskot samantapaisia päätöksiä ja olettakaa niiden myös toteutuvan!:) Ystävättäreni halusi antaa minulle kirjan, jossa kerrotaan alitajunnan ja asenteen vaikutuksesta siihen miten asiat sujuvat. On kuulemma hankkinut sen kirjan mutta en ole vielä saanut, tapaamme niin harvoin ja ehkä hän on unohtanut. Mutta itse uskon siihen, ainakin haluan vaikka eihän nämä aina mene kuten uskoo ja haluaa. Mutta helpottaa ainakin olotilaa - kokeilkaapa, yrittäkää edes:) Ja tämä "lääke" sitten ei kerrytä kyllä Kelan maksukattoa mutta ei onneksi rasita kukkaroakaan!;)))

Tsemppiä kaikki siskot, mehän VOITETAAN tämä sairaus, se ei meitä nujerra - siitä on suomalaiset naiset tehty että periksi ei anneta!
Nyt saunaan, tulipas pidettyä varsinainen "saarnapuhe", toivottavasti ymmärrätte, että yritän sparrata muitakin mukaan positiiviseen ajatteluun (kun nyt itsellä tänään oli oikein positiivinen päivä, olisikohan se tuon ulkoa tulevan valohoidonkin ansiota?).
Lämpimät rutistukset kaikille!
Päivä kerrallaan | 10.5.2007 klo 21:26:43