Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Solunsalpaajien ja sädehoidon pitkäaikaisvaikutukset
Nonniin,nyt on aamulenkit tehty, siivottu koko huusholli, käyty kaupassa ja tehty ruokaa. Hetken huilailen teidän seurassanne ja sitten menen lueskelemaan ja vaikka ottamaan päivätirsat kirjan parissa. Mikäli pikkuhemmojen meteliltä saa nukuttua, on oma ja pari muuta miehenalkua pelaamassa nimittäin..
Ostin sitten TERVEYSVAIKUTTEISTA tummaa suklaata, siinä on runsaasti rautaa ja se on hyväksi sydämelle ja mielelle ;)) Yleensä en juurikaa suklaata syö, mutta nyt iski himo siihenkin..
Tottakai minäkin pyrin elämään terveellisesti, jos ei se syöpää estä, niin ehkäpä edes diabetesta tai sydänsairauksia. Itse olen synnyttänyt vain yhden lapsen, ja hänetkin 31-vuotiaana. Imetin tosin pitkään, kuukautiset alkoivat vasta 14-vuotiaana, suvussa ei ole rintasyöpää. Olen aina ollut joko hoikka tai normaalipainoinen, alkoholia olen käyttänyt kohtuudella, en tupakoi, joskin sitä olen nuorempana epäsäännöllisesti tehnyt. Aiemmassa työssäni olen altistunut röntgensäteilylle lentokenttäympäristössä. Joten onhan siinä jo muutama ns. "riskitekijä". Onneksi työ on vaihtunut, tosin kuka tietää mitä säteilyä näistä tietokoneistakin koko ajan lähtee? Alkoholinkäyttöä voi vähentää, tosin ei suurta ole ikinä ollutkaan, tupakoimaan en enää ikinä alkaisi muutenkaan. Painoani voin yrittää pitää normaalina ja liikkunut olen aina, lapsesta lähtien. Eipä sitä montaa asiaa ole, millä voisi itseään edesauttaa sairastumasta uudestaan. Hormoonitoiminnalleni en ole mitään voinut, nyt siihen vaikutetaan jatkossa pillerein.
Ainut on positiivinen mieli. Ihan oikeasti väittävät, että sillä on merkitystä. On ainakin omaan henkiseen hyvinvointiin, jos ei muuhun. En muuten muista, koska olisin viimeksi tämän "kohtaloni" vuoksi enää kyyneltä vuodattanut..
Koitan vain jatkaa eteenpäin vointini mukaan, osallistua ja harrastaa, pitää kiinni entisestä elämästäni. Nyt vain pusketaan nämä hoidot läpi siinä ohessa. Työt jatkuu sitten syksyllä. Mitäpä tätä sen enempiä murehtimaan, syöpä uusii tai on uusimatta, murehdin tai en. Mukavampi minun on olla ja elellä, ja läheisenikin saavat elää lähes normaalia elämää, kun en tee joka toinen päivä kuolemaa.
En usko että edes jätän käsittelemättä mitään tunteita. Kävin sairauden alussa niin syvällä, ettei sieltä voinutkaan olla muuta tietä, kuin ylöspäin. Hetken epäilyksiä toki tulee, mutten niitä miellä masennukseksi. Tämmöistä tämä minun elämäni nyt vaan on, ja voin joko elää tai kuolla elävältä. Ei tarvi kauaa miettiä kummanko tekisin :)
Nyt suklaan ja kirjan kimppuun ja vielä ulos ennen illan tuloa, palaillaan!
- Re: Solunsalpaajien ja sädehoidon pitkäaikaisvaikutuksetPäivä kerrallaan
- Re: Solunsalpaajien ja sädehoidon pitkäaikaisvaikutuksetkevätmieli
- Re: Solunsalpaajien ja sädehoidon pitkäaikaisvaikutuksetPäivä kerrallaan
- Re: Hei anonyymit nettiriippuvaiset:)kevätmieli
- Re: Hei anonyymit nettiriippuvaiset:)Päivä kerrallaan
- Re: Hei anonyymit nettiriippuvaiset:)kevätmieli
- Re: Hei anonyymit nettiriippuvaiset:)Päivä kerrallaan
- Mitä väliätools