Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Saattohoito kodissa

Ihana lukea kauniita kertomuksianne saattohoidosta kotona. Oma äitini sairastaa pitkälle levinnyttä mahasyöpää. Lääkärien kerrottua, että nyt on tehtävissä enää kivunlievitys, puhuimme isäni kanssa äidin kotiin tulosta loppuajaksi. Alussa koko pieni perheemme oli ehdottomasti kotihoidon kannalla, mutta hiljakseen realiteetit ova tulleet vastaan.
Äitini saa todella hyvää hoitoa sairaalassa ja on itsekin tyytyväinen asiaan. Isänikin kokee sairaalahoidon hyväksi ja turvalliseksi. Itse haluaisin äitini edelleen kotiin, mutta luonnollisesti kunnioitan äitini tahtoa. Tosin jatkuvasti mielessä kalvaa epäilys siitä, että todellisuudessa äiti tahtoisi kotiin...hän vain haluaa säästää isäni ja minun voimia, koska isänikään ei ole ihan terve ja minulla itselläni on perhe toislla paikkakunnalla eikä veljenikään voi sitoutua äidin hoitoon.Toisaalta...äitini on aina ollut se toisista huolehtija, joten mikäpä oikeus minulla on kieltää sitä häneltä viime metreilläkään?

Kyllä nämä ovat vaikeita asioita, vallankin kun ne tulevat vastaan näin hirmuisella nopeudella. Loppujen lopuksi minun kai tulee edelleen luottaa äitini viisauteen...itselleni tosin olen luvannut vahtia haukanlailla, ettei äitini ainakaan tarvi enää kivuista kärsiä, oli hän missä tahansa. Toivoisin itselleni viisautta joululahjaksi, jotta osaisin asettaa sanani lohtua tuovasti, kun rakas ihminen kohtaa tulevan kuoleman aiheuttamat pelonsekaiset tunteet.
kaamos | 17.12.2007 klo 22:44:30