Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: Usko tulevaan
Hei kevätmieli,Olen sitä mieltä, että itsensä kyttäämisestä ei edes kannata päästä eroon, koska jos en olisi itseäni tutkinut, niin näinköhän vielä eläisin aggressiivisen, paikallisesti levinneen HER2 gradus 3 syöpäni kanssa? Tietysti taudin toteamisestakin on vasta vähän aikaa, mutta minun omat ajatukseni tällä hetkellä ovat, että kernaasti olisin saanut uskoa itseäni, kun ensimmäisen kerran rintojani tutkin. Ja se oli jo teininä, kun huomasin että oikea rinta oli erilainen kuin vasen.
Mutta tämä on tätä jälkiviisautta. Tähän mennessä olen saanut elää melkein 43 vuotta melkein täysillä, mutta entäpä nyt: täysillä aion elää vieläkin - joskin erilaista elämää, kuin alunperin kuvittelin, mutta elää kuitenkin ja kokeilla jopa uusiakin asioita, vaihteeksi.
Kroppaa ja sen kipuja kannattaa kuunnella, olen ehdottomasti sitä mieltä, mutta kipujen kanssa myös alkuperäinen syy tulee aina tutkia. Joskus kipu on lihaksesta ja yleensä jännityksestä lähtöisin; joskus kivun aiheuttajana ovat erilaiset puutostilat. Sanotaan mitä sanotaan, mutta itselleni B-vitamiinit ja magnesium ovat tärkeitä päänsäryn estämiseksi, samoin liikunta, että voin saada voimia ja laukaista erilaisia jännityksiä.
Sinun kohdallasi ajattelisin positiivisesti, että kohta pääset kokeilemaan fysiojumppaa ja hierontaa; silloin moni kiputila saattaa niiden avulla laueta. Niinikään akupunktiosta voi olla apua jännitysperäisiin kipuihin, ja usein jos jännitystilat ovat syntyneet vain pienen ajan sisällä, ovat tulokset hyvät ja nopeastikin saavutettavissa.
Kuitenkin, jos nämäkään keinot (monipuolinen ravinto, liikunta ja jumpat, akupunktiot yms. terapiat) eivät auta, on aika taas hakeutua oirepolille juttusille ja sieltä saada apua ja syventävää tietoa näihin oireisiin.
Pahoittelen, Kevätmieli, sitä että panin asioita näin halkipoikki ja pinoon, mutta näin itse tällä hetkellä ajattelen toimivani. Toisaalta koko revohka on vielä aikailla alussa (tokat sytot vasta) mutta olen jo saanut esimakua siitä, miten väsymys hyvin nopeasti ja herkästi vie uskon kaikkiin hoitoihin - joita sitten on tarjolla muitakin näiden lääketieteen keinojen lisäksi.
Mutta Sinulle, Kevätmieli, toivotan kuitenkin roppakaupalla rohkeutta, koska niin ikäviä kuin pelot ovatkin, ne ovat tehty myös ihmisen suojaksi. Tämän kun tiedät, niin voit ehkä suhtautua vaihteeksi niihin rennommin ja ajatella, että sinulla on yksi päivä viikossa, milloinka mietit, mitä kaikkea olet sinä aikana syövästäsi oppinut taikka huomannut. Tai sitten se voi olla yksi pieni hiljainen hetki päivässä, jos tuntuu siltä että päivä viikossa on liian harvoin. Sen jälkeen, Kevätmieli, muista palkita itseäsi jollakin hyvällä ja ajatella että olet ansainnut sen iloisen ja hyvän hetken.
Rakkaudella,
Karhutar (vissiin jossakin kortisonieuforiassa ja sytohumalassa;))))
- Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaantautinen
- Re: Usko tulevaansyöppis
- Re: Usko tulevaanKarhutar
- Re: Usko tulevaanhelmikuu
- Re: Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaanKarhutar
- Re: Usko tulevaanKarhutar
- Re: Usko tulevaanjulia
- Re: Usko tulevaanMeriTuuli
- Re: Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaankutri
- Re: Usko tulevaantautinen
- Re: Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaansanteri
- Re: Usko tulevaanhelmikuu
- Re: Usko tulevaan-miu-
- Re: Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaanSartsa
- Re: Usko tulevaanjulia
- Re: Usko tulevaanLotteliini
- Re: Usko tulevaanMeriTuuli
- Re: Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaanKarhutar
- Re: Usko tulevaanMeriTuuli
- Re: Usko tulevaankevätmieli
- Re: Usko tulevaanpeevikki
- Re: Usko tulevaanKarhutar
- Re: Usko tulevaanpeevikki
- Re: Usko tulevaan-miu-
- Re: Usko tulevaanHillevi
- Re: Usko tulevaanjulia