Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Kun yksin ei enää jaksa

Hei,
Luulen, että ollaan kaikki samaa mieltä siitä, että parhaiten meitä tuntuvat ymmärtävän toiset saman kokeneet. Ja onhan se ihan luonnollista. Siksi myös tämä sivusto varmaan vetää puoleensa. On joku paikka, jossa joku tietää edes vähän miltä sinusta tuntuu, mitä on edessä ja mitä on takana...vaikka suru onkin aina hyvin yksilöllinen asia.

Vertaistukiryhmä kuulostaa minustakin hyvältä idealta, vaikka kun olen sitä viime aikoina miettinyt, niin on alkanut samalla pelottaa, etten saisikaan mitään suustani ulos. Mutta jo se, että on muita lähellä ja voisi kuulla muiden kokemuksia, auttaisi varmasti...

Koko kesä tuntuu menneen niin kamalassa kiireessä ohi, ja nyt äidin kuolemasta on jo yli 3kk. Kuitenkin tuntuu siltä, että "juurihan kävin terveyskeskuksessa hänen luonaan", "vähän aikaa sitten äiti istui vieressäni sohvalla"...välillä on ollut vähän "helpompaa" -varsinkin töissä ajatukset olivat yleensä muualla. Viime aikoina on taas tuntunut paljon pahemmalta.

Vertaistukiryhmästä piti vielä sanoa sen verran, että se on varmasti monelle ihmiselle - niin suru-asioissa, omissa ongelmissa kuin muissa asioissa- suuri tuki ja turva. Samalla tuntuu siltä, että monella saattaa olla suuri kynnys etsiä juuri oikeaa apua itselleen...varsinkin kun on vaikeassa tilanteessa, eikä olisi jaksamista semmoiseen. Itsellä on vähän samanlainen olo.

Voimia jälleen kerran teille kaikille!
violet | 31.8.2007 klo 22:01:28