Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Her2 positiivinen rintasyöpä

Tiistai tervehdys!

Usko pois, Irina, kyllä Suomessa rypäleitä kasvaa avomaalla.
Tosin mielelläni kyllä asuisin eteläisessä ranskassakin ihan sen lämpimyyden takia, ainakin nyt ajattelen niin, kun en ole siellä edes koskaan käynyt.

Minulla myös meni aivan hyvin Herceptin tiputus tänään, kokeiltiin jopa tunnin tiputuksena eikä ongelmia tullut.
Väsytti vain kotiin päästyä niin, että nukuin muutaman tunnin "tirsat". Nyt on ihan virkeä olo :)

Kerroin siitä pään kutinasta ja näpyistä, lääkäri ei osannut sanoa mitä ne ovat ja kokeeksi antoivat Zyrtecin. Kutina tietysti väheni, auttaako näppyihin, näkee sitten.

Käytin vuosia osteoporosiini Miacalcicia, joka on ensiksi järjettömän kallis ja vielä hankala käyttää suihketta viitenä päivänä viikossa. Nenäkin alkoi olla jo vähän konjakin juojan näköinen. Sitten siirryin "pitkin hampain" Optinateen. Jotenkin taustalla kummitteli ajatus sen vaikuttavan luustoon vaikkapa juuri ei toivotulla tavalla. Sellaista tosin ei missään tiedotteissa kerrota, eikä ainakaan lääkärit ajattele niin.

Minulla on pitkään jatkuneita lonkka- ja reiden ulkosyrjäkipuja, ihan tietyssä kohdissa jotka pahenevat yleensä rasituksessa. Voivat tietysti olla lihaksen kiinnityskohdista johtuvia tai ihan kulumaa, mutta kovasti ne nyt ovat askarruttaneet. En ole myöskään saanut tarpeeksi selittävää vastausta miten luustopesäkkeet syntyvät, kulkevatko ne imuteitä vai veriteitä pitkin? Riittäkö levinneidyyden mittariksi yksi puhdas vartijaimusolmuke? Korkean riskin kasvaimeni paikalliseksi luokiteltuna sulkee kuitenkin pois rutiininomaiset levinneisyystytukimukset ja siitä huolestumista pidetään hätävarjelun liiotteluna, samoin kuin tuosta toisesta rinnasta huolestuminen. Onneksi kuitenkin nämä liitännäishoidot kuuluvat ohjelmaan, koska mikroluokan solujen olemassaolo on mahdollista.

Kaikenlaista sitä pieni ihminen pähkää itsensä kanssa, mutta toisaalta, olen ainoa joka tietää miltä kehossani oikeasti tuntuu. Ja tähän ikään ehtineenä on omasta kehosta valtaisa kokemus :)

Hoito taitaa hieman myös laiskistaa, vai onko se niin, että antaa sille laiskalle minälle nyt luvan olla erityisemmin liikkumatta. Kevyt juoksukaan ei ole maistunut noiden lonkkakipujen tähden ja kävelylenkit rasittavat enemmän kuin ennen. Onneksi jo vähän ajatuksia kiusaa tuo vähäinen liikkumattomuus, koska ruoka maistuu hyvälle ja niitä helposti kertyneitä kiloja on kyllä vaikea saada pois.
Ehkä minä tästä ryhdistäydyn :)

Illan pimeydessä tervehtien
anemone


anemone | 10.10.2006 klo 22:07:30