Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re:

Heipat vierellä kulkijat :)

Olipa Tintti hyvä, että selvisit flunssastasi noin vähällä. Tässä taudissa olisi aivan tarpeeksi yksinäänkin, ettei mitään lisää siihen enää saisi tulla.

Näkyy nuo labran raja-arvot olevan samat kuin minullakin, saan sitten vain olla tyytyväinen, että arvot ovat punaisia lukuunottamatta hyvät.

Minulla otetaan pvk ja neut vain kolmen viikon välein, eli ennen taxoja, siinä välissä ei lainkaan.
Lisänä oli nyt se calsium, joka minulla oli Optinate tauon takia korkea - nyt ihan normaali kun aloitin sen uudelleen. Oletko sinä, Irina, aloittanut uudelleen Optinaten?

Kortisonista naamani hehkui entistä enemmän ja pari yötä melkein valvottikin. Vähensin sitä sitten vieläkin ja naaman punotus väheni huomattavasti - viime yönä nukuinkin jo pidemmän yöunen.

Muita oireita on sitten tänään tuntunut vähän enemmän kuin viime kerralla. Pahin on vasemmalla puolella oleva rintakipu, joka ajoittain on kovakin. Olen ottanut siihen Para-Tabsia ja se auttaa, mieluummin pari sitä päivässä kuin enemmän kortisonia.

Irina, noita samoja oireita on minullakin, mutta kovasti lievempinä nyt pienemmällä Taxo -annoksella, ensimmäisellä kerrallahan olin vallan vuoteessa pari päivää.

Silloin tosiaan tuntui, että koko kroppa oli kytketty sähkövirtaan, mutta nyt lähinnä nipistelee ja nyppii sieltä täältä, väsyttää vähän normaalia enemmän ja tuntuu sellainen "saamaton olo" Jonkinlaista "kaatamista vasemmalle" myös tuntuu ja ruksutusta korvissa.

Minullakin meni kahvista maku melkein heti Taxon ensi tippoihin, vaikka suunnilleen muut ruuat olivat oikean makuisia. Toisella tiputuksella oli jo enemmän makuvirheita ja nyt ehkä vielä enemmän metallin makua joka ruuassa. Suuvaivoilta olen muuten säästynyt, mutta suupielet ovat auki - pysyvät kiinni vain ahkeralla voitelulla, joskus jopa tunneittain voitelen kun oikein ovat äksynä.

Kokeilin myös jättää sen Laxoberonin pois, kun siitä ei suurenakaan annoksena ollut minkäänlaista apua ja yllätys, yllätys, suoli on herännyt jo, eli eilen pari peräruisketta ja tänään suoli suostui jotain elämään ilman sitä. Oletan, että vähempi kortisonia vaikuttaa myös siihen.

Mukavaa, Tintti, että varahiukset päähän onnistivat. Voi käydä vaikka niin kuin minulle, pidän jopa kauniina nyt sitä peruukkiani vaikka ensin tuntui todella "peruukilta" :)

Kylmää on tosiaan tänään ollut, sadetta taitaa kaivella, toivottavasti ei sitä räntää.

Luulen, että otan kolmannen Para-Tabsin, koska tuo rinta vain kipuilee ja kääriydyn lämpimän peiton alle kuuntelemaan jos sade alkaisi ropistella tai tuuli ujeltamaan - mahtavaa unilääkettä tuo :)

Uskon, että veneemme selviää ilman jäänmurtajaa, koska koemme iloa toisistamme ja ilo luo lämpöä ympärilleen.

Tähän iloon ja lämpöön haluan kääriä teidät nyt ja lainaan Positiivareiden sivulta pienen mietelmän:

KETÄ ME
TARVITSEMME?

Me tarvitsemme jonkun meitä kuuntelemaan ja ymmärtämään. Kulkemaan kanssamme ja puhumaan kanssamme ja ojentamaan meille auttavan kätensä.

Jakamaan kanssamme elämän ilot ja surut,
päivittäiset seikkailumme. Nauramaan ja
itkemään kanssamme ja sanomaan lohduttavat
sanat.

Jonkun joka näkee meissä vain hyvää ja unohtaa muun. Joka pitelee meille peiliä kun olemme parhaimmillamme.

Niin. Me tarvitsemme ystävän, sellaisen
kuin sinä, piristämään arkipäivää. Ja
huomaavaisella, iloisella tavalla tekemään
maailmasta lämpimämmän.

Lämmöllä tervehtien
anemone
anemone | 20.10.2006 klo 21:34:39