Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Uuteen aamun :)

Hei siskot!
Heti aluksi voimahalit Julialle ja sinulle Päivä kerrallaan!
Päivä kerrallaan,sinä olet vahva ja reipas kun jaksat luovia tätä taistelua pienten lasten ja vähän isommankin lapsen kanssa! Toivottavasti perheen solmut aukeaa kun aikaa kuluu.

Kyllähän se niin kuulostaa tutulta tuo miesten yleinen suhtautuminen. Mieheni on optimistinen ja peruspositiivinen ja valaa uskoa minuunkin. Mutta aistin kyllä heti jos minulla on mieli maassa että hän yrittää johdattaa puheen muualle, kun taas itse haluaisin puhua asiasta. Uskon että se on hänellekin kipeä paikka, tiedän että hän on itkenytkin kun sain diagnoosin.
Tuli ihan raivo-olo kun luin päivä kerrallaan näkemästä huumeruiskusta. Sairauden myötä on kyllä tullut sellaiseksi naarastiikeriksi joka huolehtii lasten hyvinvoinnista. Soisin että läheiset ottaisivat lapseni paremmin huomioon.(tyttö 10v ja poika 13v). Arvostan kyllä kovasti niitä jotka soittaessa ja nähdessä kysyvät miten lapset ja mies jaksavat. Mutta onhan niitäkin jotka eivät edes kysy miten itse jaksan.

Imusolmukkeisiin; minulta poistettiin rintalastan vierestä yksi ja kainalo tyhjättiin ja patologin lausunnossa se näyttää olevan 18 kappaletta, puhtaathan ne olivat loppujen lopuksi:). MeriTuuli, minulla oli kainalossa turvotusta ja nestettä vähän mutta kuivui itsekseen pois, ei tarvinnut punktoida.
Pistämisestä; täällä ei leikatun puolen kättä käytetä pistämiseen kuin äärimmäisessä tilanteessa.

Ihanasti Kevätmieli kuvasit rantautumista, ihan tuli tosiaan kyyneleet silmiin. Ihanaa että olette olemassa:))
Voin tarttua airoihin on nyt virtaa,
mutta mitäs me laulettas soudellessa?
kyseleepi meri
meri64 | 5.5.2007 klo 21:23:52