Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Löytyykö lataamosta virtaa vielä vapun jälkeen?

Heips vaan ja vappuiltaa kaikille :)

Tulin juuri koiratreeneistä metsästä, muu perhe oli anoppilassa. Poika on sairaana, vähän kuumetta ja kauhea räkätauti. Saas nähdä iskeekö se minuunkin. Huomenna verikokeet ja torstaina pitäisi olla taxo-tiputus...

Jotenkin on apea mieli, en osaa sanoa mistä se johtuu. Ehkä se on se hoitopäivän läheisyys ja kaikki ne ankeat aatokset tässä vapun aikoihin. Tuntuu pitkästä aikaa taas siltä, että kylläpä minua koetellaan kun piti syöpäänkin sairastua. Alkaisikohan hoitoväsymys iskeä pikkuhiljaa? ei nämä kuusi "hyvää" päivää oikein riitä palautumaan kahdesta huonosta viikosta. Ei kai auttaisi valittaa, hyvä kun hoidetaan, mutta kyllä tämä henkisesti on tosi raskasta, kun ei ole kuitenkaan mitään takeita, että hoidot edes ovat riittäviä... Taas on alkanu hiipiä ajatuksiin pelko, että entäs jos tämä sairaus johtaakin kuolemaan muutaman vuoden sisällä. Se masentaa :(

Jostain pitäisi nyt saada ammennettua luottamusta tulevaan ja voimia näihin hoitoihin. Pitäisi tavata syövästä selvinneitä, tai saada muuta henkistä tukea. Täytyy ottaa puheeksi torstaina syöpäklinikalla.

Poika nukahti posket kuumeesta hehkuen, voi pientä.. Tuntuu vain niin epäreilulta, että noin pienen ihmisen täytyy joutua pelkäämään äidin kuolemaa. Minun tehtävänihän on suojella häntä, eikä aiheuttaa huolta ja surua. On tämä niin kamalan epäoikeudenmukaista :(

Nyt on kevätmieli vaihtunut surumieleksi tsemppausyrityksistä huolimatta. Toivottavasti tämä on vain jokin ohimenevä vaihe, enää en tiedä onko mitään hormonaalista kiertoakaan, johon tämä alakulo liittyisi. Vaikka terveiden ystävien tapaaminen piristääkin ja syöpä unohtuu esim. treenien ajaksi, niin kotiin tultua sitä tajuaa kuinka eri maailmoissa sitä tällä hetkellä mennään. Ja heille jää ehkä väärä kuva mielialastani, kun harjoitusten aikana olen kuin ennenkin. Mutta eihän se ole totta kuin sen hetken..
kevätmieli | 1.5.2007 klo 20:10:03