Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: KML

Hei Lilli,

KML todetaan useimmiten "vahingossa" esim. työterveystarkastuksesessa tai normaalin verikokeen yhteydessä,jolloin todetaan, että leukosyyttiarvot ovat kohollaan.
Tällöin otetaan lisäkokeita, joista nähdään johtuuko korkeat arvot tulehduksesta. Minulle esim. annettiin antibiootteja sen toteamiseksi, ettei tulehdusta ollut. Tämä näkyy muutamassa päivässä. Jos tulehduksia ei ole, otetaan lisäkokeita, joista selviää, että kyseessä on todennäköisesti veritauti. Minut lähetettiin sitten HUS:n hematologian osastolle lisäkokeisiin. Siellä otettiin verikokeita sekä luuydinpunktio, joka kertoo sitten minkälaatuisesta leukemaista on kyse. Minun tapauksessani siis kyse oli KML:sta (kKrooninen myeeloinen leukemia). Se on onneksi hyvin tunnettu syöpä ja sitä on tutkittu paljon. Se on krooninen ja usein hitaasti eteneä sairaus jas se puhkeaa n. 40-70 iässä. Se ei ole myöskään perinnöllinen sairaus. Varsinkin alusssa, jos leukosyyttiarvot eivät vielä ole korkealla, hoidolla ei ole kiirettä. Se voi olla "piilevänä" useampia vuosia ennen kuin se todetaan. Minun tapauksessani se on vasta aluillaan ja esim. vuosi sitten minulla ei ollut vielä merkkiäkään taudista, kun verikoikeita otettiin tuolloin. Muutenkin veriarvoni ovat ollaeet aina hyvät samoin kuin yleiskunto joka tietenkin helpottaa tilannetta.

Uskon,että äitisi tilanne on suunnilleen vastaava, jos hoitoa ei heti aloitettu.Sinun ei kannata huolestua siitä, ettei hoitoa ole aloitettu. Äitisi käy varmaankin viikottain verikokeissa, joten lääkärit ovat koko ajan tietoisia leukosyyttiarvoista ja voivat toimia nopeastikin, jos tarvettta ilmenee. Tiedätkö millä tasolla arvot ovat? Minulla oli muistaakseni 26 kun tauti huomattiin ja nyt ne ovat tuolla 70 tienoolla. Huolta ei vielä ole.

KML:lla on hyvät ennusteet, koska siihen on olemassa tuo täsämälääke Glivec. Usko,että äitisi odottaa Kelan päätöstä lääkkeen korvauksesta. Ja kun se tulee, hän pääsee aloittamaan hoidon.

Hyvä, jos olette positiivisella mielellä. Se auttaa. Koita jutella äitisi kanssa, hän saattaa tarvita tukea vaikka näyttääkin pärjäävän. Minä olen ainakin yrittänyt ottaa KML:n puheeksi kotona ihan normaalisti joka päivään kuuluvana asiana ettei siitä tulisi tabu, josta ei voi tai uskalleta puhua. Minulla on 18 ja 20 vuotiaat tyttäret, jotka kumpikinovat ottaneet asian omalla tavallaan, mutta minä pidä huolta siitä,että he saavat tietoa asiasta ja voivat kysellä missä mennään. Minä myös kerron omista tuntemuksistani ja uskon,että se helpottaa koko perhettä ensi shokin jälkeen.

Jos äitisi haluaa keksutella kanssani yhteisestä sairaudestamme,voin antaa nuemroni tai sähköpostiosoitteeni.

Hyvää vointia sinulle ja äidillesi

t. Tulita

Tulita | 22.1.2007 klo 16:13:30