Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Keskiviikkoaamua!

Joo, täällähän mä vieläkin roikun, kauhea tuuli käy ulkona.

Kehäkukka, ihanaa että voit hyvin! Mulle sanoi viimeksi tiputuksessa se viidettä CEFiään nauttiva nainen, että pari päivää on alussa väsyneempää ja etoo, ja sitten pari päivää vielä vähäistä etomista ja hänen oireensa ovat olleet siinä. Jospa sinä kuuluisit niihin, jotka selviää CEFistä helpolla :)

Vähän samalla oma lehmä ojassa, että kuuluisin itsekin niihin, kun meillä on tuo taxo mennyt aika lailla samalla tavalla :))

No, niinhän mulle onkologi on koittanut vääntää, että yleensä CEF on paremmin siedetty kuin toksisempi taxotere ja että tuskin tulen huomaamaan eroa.. Toivottavasti kuitenkin tulen, eikä CEF riko limakalvoja. Taas tulee sitä kuivaa verta nenästä jostain, sieraimet eivät ole rikki, joten en oikein tiedä mistä sitä nousee?

No, jää nähtäväksi. Toivottavasti sinä kuitenkin selviät helpolla CEFistä, antaahan se uskoa, ettei se Yrjökään ehdi joka torppaan vierailemaan :))

En minä koe olevani varsinaisesti ahdistunut.. Mulle vain tulee välillä erilaisia ajatuksia päähän, jotka puen sanoiksi. Ahdistus on mielestäni jotain syvempää, alussa olin tosi ahdistunut tästä sairastumisestani. Joskus aiemmin elämässäni olen ollut ahdistunut eri syistä. En varsinaisesti tunne tarvitsevani ammattiapua, mutta en näe siitä olevan haittaakaan. Masennuslääkkeitä en syö, yöni nukun nykyään hyvin, paitsi heti tiputuksen jälkeiset. Tapaan ystäviäni, jatkan harrastustani, ulkoilen, teen kotitöitä, koen selviäväni suhteellisen hyvin tästä kaikesta. Ainoa mikä huolettaa väliin on tulevaisuus. Mielestäni olisi aika epänormaalia, jos ei koskaan pysähtyisi miettimään tulevaa..

On minulla peikkokin päässä tämän sairauden suhteen, kaikki arpimöykyt ja vihlaisut ovat selkeitä merkkejä siitä, että syöpä elää ja kasvaa kudoksissani.. Joka lääkärikäynnillä kysyn samoja asioita ja mielellään eri lääkäreiltä, jotta saisin vahvistusta, että pelkoni ovat turhia =o Jostain syystä keksin jossain välissä sellaisen ajatuksen, että hoidoista huolimatta syöpäsolut lisääntyvät kehossani ja sen jälkeen olen tunnustellut rintojani ja kainaloitani lähes päivittäin. Milloin mikäkin möykky jossain on selvä syöpäkasvain. Rauhoitun kuitenkin samantien, kun ajattelen asiaa järjellä. Mistä niitä nyt yhtäkkiä olisi alkanut ihan villinä ilmestyä, eikä lääkäreidenkään mielestä minussa ole mitään epänormaalia. Mutta kun ajatukselle antaa vallan, niin...

Jos itse saisin päättää, minulle tehtäisiin joka tiputuksen yhteydessä ultraäänitutkimukset ja minut olisi kuvattu päästä jalkoihin muutenkin. Tavallinen päänsärky on selvä merkki aivokasvaimesta, selän vihlaisu luustometarista, kyljessä tuntuva aristus maksametarista jne jne.. Oletteko te muut yhtä hötkyjä, vai yksinkö sekoilen? :)

Nyt kyllä lähden sinne ulos, ennenkuin käsi on ihan turta taas..
kevätmieli | 16.5.2007 klo 10:25:01