Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: Melanooma ja sy�v�n kanssa el�minen

Hei taas kaikki!

Minua on myös askarruttanut tuo aurinkoon suhtautuminen. En ole koskaan ollut mikään himoauringonottaja ja olen aina pyrkinyt käyttämään suojavoiteita vaikkakin aika alhaisia suojakertoimia, yleensä 2-8. Olen ajatellut noudattaa lääkärini neuvoa kohtuullisesta auringonotosta, enkä myöskään aio vaihtaa uskontoa, vaikka minulla tämä melanooma onkin. Mitä se kohtuullisuus sitten onkin? Olen tähän astikin pyrkinyt suhtautumaan aika järkevästi auringonottoon, koska olen vaaleaihoinen, luomia minulla ei mielestäni ole kovin paljoa, vaan paremminkin pisamia, enkä myöskään pala kovin herkästi. Johtuukohan tuo siitä, että niin innokkaasti olen rasvannut itseäni suojavoiteilla. Lisäksi olen peittänyt pari epäilyttävintä luomea laastareilla. Melanooma iski sitten juuri yhteen varjelluimmista luomistani, joka muuten oli kasvanut jo aiemmin poisleikatun luomen jättämän arven viereen. Nyt minusta on alkanut tuntua, että jos olisin vain antanut auringon porottaa täysillä siihen arpeen niin olisi siihen mitään tullutkaan. Jotenkin on alkanut tuntua siltä, että melanooma iskee varmemmin sellaiseen paikkaan, joka on yleensä auringolta suojassa, mutta joka jossakin tilanteessa saa liikaa UV-säteilyä. Tulipahan ainakin osoittettua, että oireettomia luomia ei kannata melanoomapelon vuoksi poistattaa eikä suojauksestakaan välttämättä ole apua. Viime kesänä tosin jätin laastarit pois, koska ilmestyi se "finni" ja ajattelin sen paranevan auringonvalolla! Näin ei kuitenkaan käynyt. Jostain muistan lukeneeni, että UV -säteily lisäisi melanooman metastasointiriskiäkin, saa nyt nähdä. Jotenkin olen taipuvainen uskomaan kuten Arja kirjoitti, että tasainen, vähitellen hankittu rusketus pitää melanooman loitolla.

Ensimmäisessä kontrollissa kopeloitiin kainalon imusolmukkeet, kuunneltiin keuhkot ja katsottiin muutama luomi sekä otettiin verikokeet, muistaakseni perusverenkuva ja maksaentsyymeistä ALAT. Seuraava kontrolli on puolenvuoden päästä ja sain jo labra- ja röntgenlähetteen. Kyllä minustakin tuntuu, ettei näillä kokeilla mitään kovin alkuvaiheessa olevia kasvaimia löydetä, mutten kuitenkaan usko, että kontrollit ovat vain meidän potilaiden rauhoittamiseksi. Pitäisiköhän sitä sitten pyytää seuraavalla kerralla ultraäänitutkimusta.
Rutiinilabrakokeilla ei varmaankaan voida havaita syöpää kovin alkuvaiheessa, eikä melanoomalle spesifisiä syöpämarkkeritestejä( kuten esim. CA 12-5 munasarjasyövän seurannassa) tietääkseni ole rutiinikäytössä. Johtuukohan sitten niiden epäspesifisyydestä tai hinnasta vai mistä. Käsittääkseni syöpämarkkeritestit ovat niin herkkiä, että niillä pystytään havaitsemaan syöpä jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa.
Onko teillä tietoa näistä muista tutkimuksista, magneettikuvauksista, TT:stä tai PET:stä. Käypähoitosuosituksen mukaan jotkut näistä olivat epäspesifisiä, siis antavat vääriä positiivisia tuloksia, mutta luulen, että niitä ei käytetä koska ovat aika kalliita.
Tuli vielä mieleen, että jos vartijasolmuketutkimuksen spesifisyys on 90-95 %, niin sehän tarkoittaa, että vääriä positiivisia, siis negatiivisia tuloksia on 5-10% kaikista positiivisista tuloksista. Se, että saadaan vääriä negatiivisia, eli jokunen syöpäsolu jää löytymättä, on ihan ymmärrettävää, mutta se, että syöpäsoluja löydetään sieltä missä niitä ei ole on vähän vaikeampi ymmärtää. Voiko tätä soveltaa myös sen luominäytteen tutkimiseen, silloinhan se tarkoittaisi, että meistä 5-10 %:lla ei olekaan ollut melanoomaa.
Yritän aina muistuttaa itseäni ja Teitäkin siitä, että "suurin osa melanoomapotilaista paranee täysin."
Aurinkoista kevättä Teille kaikille!
pirjo | 22.2.2007 klo 16:14:21