Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminen

Hei, Pirjo.

Ikävä kuulla, että Sinullakin on sama tauti. Ja toivon sydämestäni, että tuorein kutsusi Syöpätautien poliklinikalle ei merkitse mitään uusia, ikäviä löydöksiä. En yhtään ihmettele, etteivät ruoka ja uni juuri nyt maistu. Toivottavasti kuitenkin pääset pian kuulemaan, mistä on kyse. Odottelu ja epätietoisuus ovat oman lyhyen kokemukseni peruusteella pahinta.

Itselläni on aivan samat kokemukset hoidoista. Kaikilla on niin kiire, ettei kellään tunnu olevan aikaa kaikessa rauhassa käydä läpi, mitä tästä seuraa ja mitä ei. Tai sitten sitä ei vaan itse kykene ottamaan vastaan kerralla. Vasta jälkeenpäin minulle on pikkuhiljaa selvinnyt mitä kukakin teki ja miksi. Toistaiseksi olen ihan tyytyväinen hoidon sisältöön sen jälkeen, kun oikea diagnoosi löytyi.

On lohdullista kuulla, että oireet, kolotukset ja tuntemukset ovat samoja ja kuuluvat taudin kuvaan, eivätkä välttämättä viittaa huonompaan ennusteeseen. Ja, että monet muutkin kulkevat samoja polkuja.

Minulla ei ole ollut muita kolotuksia kuin tämä "melanooma-puolen" nivuskipu, joka alkoi jo ennen melanooma-diagnoosia ja jatkuu edelleen. Melanooma-luomi minullekin ilmestyi tosin jo pari vuotta sitten ja kävin sitä ensimmäisen kerran näyttämässä lääkäreille jo tuoreeltaan, mutta luulivat sitä hyvänlaatuiseksi. Muuten kuviot tuntuvat aika samanlaisilta. Olenkin jo vakaasti päättänyt, etten suostu noteeraamaan muita kolotuksia. Mutta saa nyt nähdä, jos ja kun alkavat, kuinka päätös pitää...

Minustakin tuntuu epäloogiselta odotella, jos jotain ikävää on (oikeasti) syytä epäillä. Hoidot saattavat tehota tähän tautiin, jos ne tehdään ajoissa. Toisaalta ei tietenkään voida alkaa "varmuuden vuoksi" leikellä tai myrkyttää syöpäkauhuista ihmistä - se on kuitenkin useinmiten turhaa, kallista ja vaarallista. Suomen systeemissä uhkaavat lisäksi varmasti sairaat jäädä hoitamatta, jos niin tehtäisiin. Toisaalta ainakaan melanooman kyseessä ollen taitavat hoidot olla vähän myöhässä sitten, kun etäpesäkkeet voidaan varmasti todeta ... ei ole helppoa onkologeillakaan.

En tiedä vaikuttaako läheltä seurattu syöpätaistelu omaan suhtautumiseen. Äitini kuoli melanoomaan jo vuosia sitten useita vuosia sen jälkeen, kun seurannat oli ensihoidon jälkeen lopetettu. Itse haluaisin olla tämän taudin kanssa tarkka ja huolellinen ja varmistua siitä, että nyt tehdään ajoissa kaikki tarpeellinen ja järkevä, eikä tyydytä (enää) pelkästään passiivisesti seuraamaan taudin kulkua.

Kiitos vielä kerran Sinulle, Pirjo, kun kerroit tuntemuksistasi ja kaikkea hyvää,

- M -

P.S. Kerro, ihmeessä kuinka "selvität" tuoreimman syöpäpostisi, jos siltä tuntuu...
Michael | 29.1.2007 klo 13:59:28