Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Hoidot ja seuranta
Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminen
Ensimmäistä kertaa uskaltauduin tänne keskustelupalstalle, ja kohtalontovereita löytyi heti.Minulla todettiin hyvin pinnallinen melanoomaluomi viisi vuotta sitten kämmenselässä. Luomi poistettiin ja kontrolleissa kävin viisi vuotta. Joka kerta otettiin verikokeet ja ultrattiin kainalo. Samoin otettiin silloin tällöin keuhkoröntgen ja alavatsan ultra. Viimeisessä kontrollissa marraskuun 2006 alussa löytyi kainalosta suurentunut imusolmuke, joka todettiin tuon pienen melanooman etäpesäkkeeksi. Olin niin uskonut siihen, että tuo on viimeinen kerta kontrollissa, mutta eipä aina käy kuten uskoo.
Kainalo tyhjennettiin joulukuussa ja onneksi vain yhdessä imusolmukkeessa oli melanoomaa. Kaikki saatiin leikkauksessa pois eikä mistään muualta ole löydetty etäpesäkkeitä. Parhaillaan käyn sädehoidossa viiden viikon jaksoa. Hoidon ottaminen oli "vapaaehtoista" ja tehdään lääkärin mukaan lähinnä mielenrauhani turvaamiseksi. Melanoomaimusolmukkeeni kun oli kooltaan "siinä rajalla" että sädehoitoa suositellaan. Kaksi viikkoa hoitoa on takana eikä ainakaan vielä ole sivuvaikutuksia tullut.
Kaikenkaikkiaan tämä talvi on ollut painajaista. Marraskuun alusta aina tammikuun puoliväliin elin (kuten miehenikin ja muutkin läheiseni) jatkuvassa tulosten odotuksessa. En uskaltanut hengähtää ennen kuin viimeisetkin tutkimukset oli tulkittu. Nyt kaikki on periatteessa hyvin. Sädehoidon jälkeen siirryn seurantapotilaaksi taas. Henkisesti en ole vielä tästä selvinnyt. Asia on mielessä päivittäin ja lähes hetkittäin. Vaikka nyt selvisin, niin selviänkö enää jos tauti taas uusii? Luomesta ei pitänyt lähteä etäpesäkkeitä, sen piti olla suorastaan mahdotonta. Jos tuo epätodennäköisyys toteutui minulle, niin mitä vielä on tulossa? Olenko erityisen altis uusimiselle?
Epävarmuuden kanssa pitää kai vaan taas oppia elämään. Luomen poiston jälkeen ensimmäisen vuoden olin kontrolleissa tosi peloissani. Olin aivan varma, että tauti uusii tai leviää. Sitten vuoden jälkeen uskalsin hengähtää. Nyt uskoisin, että kontorillit ovat vaikeita pidempään. Mutta sen kanssa vain pitää elää. En voi elää pelkäämällä joka päivä kaikkia tuntemuksia ja joka kontrollia, ainakaan loppuelämääni. Enhän aina ulos lähtiessä pelkää auton alle jäämistäkään.
Voimia teille kaikille epävarmuudessa ja pelossakin eläville kohtalontovereille. Vielä me noustaan ja maailmalle nauretaan... vielä joskus tehdään mitä huvittaa...(mukaillen Maija Vilkkumaata)... Tsemppiä!
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenar
- Melanooman seurantaHellä
- Re: Melanooman seurantaMichael
- Melanooman seurantaTuide
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenbreakthrough
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenbreakthrough
- Re: Melanooma ja syövän kanssa eläminenmidnightexpress
- Re: Hipsun tilannekatsausmidnightexpress
- Kestämisiä, Midnightexpress!Michael
- Re: Kestämisiä, Midnightexpress!midnightexpress
- Re: Hipsun tilannekatsausmidnightexpress
- Re: Hipsun tilannekatsausMichael
- Kontrolleista vieläTuide
- IhosiirteestäHipsu
- Re: Kontrolleista vieläkaukosi
- Re: Hipsun tilannekatsausmidnightexpress